Ajankohtaista

Markuksen blogi: Yllättävää vai odotettua talouskasvua horisontissa?

Blogi - 21.3.2017

EmCe julkaisi äskettäin tulostiedotteensa tilikaudelta 2016. Konsernin liikevaihto kasvoi 8,5 prosenttia uuteen ennätykseensä ja viime vuonna meihin luottivat useat uudet ja monessa tapauksessa aiempia tilikausia suuremmat asiakkaat. Tämä sai pohtimaan asian taustalla olevia seikkoja ja jopa sattuman – tai hyvän onnen – merkitystä menestykselle.

 

Varmaa on ainakin, että kaikki menestyminen vaatii onnea. Jos joku väittää muuta, on hän vain ollut käsittämättömän onnekas. Asia on ehkä helpompi ymmärtää käänteisesti: kaikesta valmistelusta, huolellisuudesta ja yrittämisestä huolimatta aina ei onnistu.

Se maaginen ainesosa, joka on jäänyt tuolloin puuttumaan on onni.

Tilikautemme selittäminen pelkällä onnella olisi kuitenkin typerää. Niinpä, kun tilintarkastajamme tekivät vuositilintarkastustaan, kysyin heiltä miltä heidän tarkastamillaan muilla yhtiöillä näyttää. Onko merkkejä talouden elpymisestä jo ilmassa? Heidän vastauksensa yllätti: merkkejä taantumastakaan ei ole tullut vastaan.

Pyyhkiikö Suomella siis itse asiassa hyvin?

Tilastokeskus julkaisee kuukausittaista Kuluttajabarometria. Tammikuun julkaistu kuluttajien luottamusindikaattori oli 21,0, kun se joulukuussa oli 19,5 ja marraskuussa 17,6. Kuluttajien luottamus talouteen on viimeksi ollut yhtä vahvaa yli kuusi vuotta sitten syksyllä 2010! Tätä tukee myös mm. Pellervon taloustutkimus PTT:n tammikuussa julkaisema asuntomarkkinaennuste, jonka mukaan mm. vanhojen kerrostaloasuntojen hintoihin povataan 1,8 prosentin kasvua koko maan tasolla.

Kuluttajat siis tuntuvat luottavan talouskasvuun. Entäpä elinkeinosektorit? Elinkeinoelämän Keskusliitto EK julkaisi omat luottamusindikaatorinsa tammikuussa. Elinkeinoelämän eri osa-alueet tuntuvat olevan kaikki yhtä mieltä siitä, että luottamus on parantunut. Siinä missä teollisuudessa vielä suhtaudutaan tulevaisuuteen hieman varovaisesti, ovat rakennusala erityisesti ja palvelualat jossakin määrin  jo jonkin aikaa olleet keskiarvonsa yläpuolella luottamusindikaattorein mitattuna.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ja riippumaton ekonomisti Roger Wessman vierailivat vuoden alussa YLE:n Politiikkaradiossa. Heidän mukaansa noin 1%:n kasvuennusteet tälle vuodelle ovat luultavasti alakantissa ja todennäköisempää on jopa kahden prosentin kasvuvauhti. Viennin elpyminen kilpailukyvyn elvytystoimien, euron heikentymisen ja mm. Venäjän talouskasvun vauhdittamana on yksi selitys tälle ennustukselle, mutta varsinaisena syynä kahden prosentin ennusteelleen Kuoppamäki ja Wessman antavat ennustajien yleisen pessimismin. Ennusteet kun yleensä laaditaan alakanttiin.

Hyvältä näyttää, vai näyttääkö?

Jos tilintarkastajiimme on uskominen (ja me olemme heitä jo vuosia uskoneet), on Suomella mennyt koko ajan ihan hyvin. Nyt näyttävät monet merkit siltä, että aina vain paranee. Mutta uhkiakin on. Kuoppamäki ja Wessman listaavat ykköseksi yleisen ”poliittisen riskin”, jonka sisälle mahtuvat erilaiset yllätystekijät markkinassa. Brexitin toimeenpano, presidentti Trumpin toimet, Hollannin, Saksan ja Ranskan lähestyvät vaalit tai vaikkapa Perussuomalaisten puheenjohtajavaalit kotimaassa voivat luoda epävarmuutta, jonka seurauksia talouskasvulle on vaikea ennakoida.

Epävakautta luovia tapahtumia oli toki viime vuonnakin. USA:n presidentinvaalit ja Brexit-kansanäänestys olivat molemmat tapahtumia, jotka saivat aikaan kolhun talouskehityksessä. Yhteistä näille oli kuitenkin, että ensijärkytyksistä toivuttiin varsin nopeasti. Näin voidaan olettaa tapahtuvan myös tänä vuonna.

Löytyykö työlle tekijöitä? Kohtaavatko työ ja tekijät?

Talouskasvu on siis totta ja se jatkuu tänäkin vuonna. Suomen osalta kasvuun liittyy merkittävä paikallisriski – löytyykö työlle tekijöitä? Kuoppamäen ja Wessmanin ennustama 2%:n kasvuvauhtikaan ei toki riitä hallituksen asettamien työllistämistavoitteiden toteuttamiseksi, mutta ongelma onkin oikean tekijän ja työn kohtaamisessa. Me olemme tämän jo EmCessä huomanneet asiantuntijahakujemme pitkittyneenä kestona. Kysymys kuuluu myös, ohjautuvatko nuoret niille aloille, joilla on mahdollista työllistyä. Omalta osaltamme olemme pyrkineet vaikuttamaan tähän asiaan tiivistämällä esimerkiksi oppilaitosyhteistyötä. Me uskomme, että taloushallinnossa ja talousautomaation kehittämisen parissa riittää työtä jatkossakin.

 

Blogiterveisin, Markus


Kirjoittaja: Markus Backlund

EmCen toimitusjohtaja. Tullut EmCeen 2006 elokuussa. Innostuu hyvin hoidetuista hommista. Pitää hyvästä ruuasta ja nauttii uusien ravintolakokemuksien keruusta. Kohtuullinen jälkiruokien valmistaja. Kiinnostunut esteratsastuksesta ja hevosista ja toimii niiden parissa useissa rooleissa. Haluaisi osata golfia edes vähän.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Uusimmat

  • 22.6.2020
    Näin nopeutat palvelupyyntösi käsittelyä HelpDeskissä
    Lue lisää »
  • 25.2.2020
    EmCe-nimen tarina
    Lue lisää »
  • 19.2.2020
    Näin tyhjennät selaimesi välimuistin
    Lue lisää »
  • 20.12.2019
    Palkkahallinnon muistilista vuodelle 2020
    Lue lisää »
  • 26.11.2019
    Basware InvoiceReady – Vuodenvaihteen muistilista
    Lue lisää »
  • 15.11.2019
    Verkkolasku kulkee myös Postin lakon aikana
    Lue lisää »
  • 10.10.2019
    Uusi verkkolaskulaki – Mistä on kyse?
    Lue lisää »
  • 29.1.2019
    Jännittäviä pelihetkiä ja makeita juttutuokioita – lue Tili- ja Veropäivien jälkitunnelmat!
    Lue lisää »
  • 20.1.2019
    Tilipalvelu Saarelan EmCe 365 -menestystarina palkittiin makeasti
    Lue lisää »
  • 24.12.2018
    Miksi palkkahallinnolla on tärkeä rooli yrityskulttuurin rakentamisessa?
    Lue lisää »